Elämä alkaa taas voittaa. Olipahan taas menkat...

Kiitokset taas kaikille Ihanaisille, jotka olette jaksaneet käydä lukemassa ja tsemppaamassa minuu :). Hellu, Nellie ja Katriina ;).

Vuoto ei tosin taas ota kunnolla loppuakseen, mutta kivut alkaa helpottaa. Keskiviikko ja torstai oli vuodon suhteenn pahimmat päivät. Toisin kuin yleensä, runsain vuoto keskittyikin tällä kertaa loppupäiville. Nyt on sitten ihan selkeä anemia taas päällä ja kävinkin hakemassa vaihteeksi rautaa. Mulla menee vaan vatsa ihan umpeen rautatableteista, joten nyt päätin kokeilla  nestemäistä versiota. Ei mitään herkkua, mutta kerran päivässä kestää.

Olin kyllä jo taas jossain vaiheessa lähdössä Naikkarille hakemaan kipupiikkiä, kun ei meinannut lääkkeet auttaa. Mutta sitten se taas helpotti. Tuo kahden päivän hurja vuoto ja älyttömät hyytymät (tsori) säikäyttivät kunnolla. Ihan kuin olisi ollut keskenmeno... Niin rajua oli vuoto. Perähutlari sanoi työsopimuksen irti samalla tai siltä se ainakin tuntui... 

Täytyy sanoa, että JOS ET KÄRSI KUUKAUTISKIVUISTA, NIIN NAUTI!!!!!!!!

Klinikalta ei ole kuulunut mitään, HÖH. Toisaalta mä haluan, että tämä vuoto loppuu ennekuin  mitään alkaa tapahtua. Taitaa mennä ihan selkeästi sinne alkuvuoteen. Olisi silti kiva saada tieto luovuttajasta tämän vuoden puolella.

Ensi viikolla on lasten kanssa Joulukirkko ja Joulujuhla. Sitten kun ne on ohi, niin saa aloittaa rauhoittumisen.

J sai hakemansa esimiespaikan töistä! Tosi ihanaa, kun on jo pitkään kaivannut uusia haasteita :). Eikä tuo nyt taloudellisestikaan ole pöllömpi asia...

Tänään pitäisi painella kaupunkiin jouluostoksille. Taitaa siellä olla muutama muukin...

PUS.