Tänään oli Naikkarin lääkärikäynti.

Tiesinhän mä jo valmiiksi, että leikkaus on ainoa vaihtoehto saada jonkinlainen elämänlaatu takaisin. Härkki kysyi ensimmäiseksi, että olenko valmis radikaalileikkaukseen? Vastasin, että en olisi mitään muuta halunnutkaan. Härkki sanoi kuitenkin, että haluaisi säästää munasarjat ja siivota mahdollisimman paljon endoa pois. Mutta samaan hengenvetoon lisäsi, että lopullinen tuomio tulee vasta leikkauksessa. Ultrasi ja totesi, että nyt vasemmassa munasarjassa näkyy endometriooma eli mitä luultavimmin leikkauksessa poistetaan kaikki. Myös suoleen voidaan joutua kajoamaan, missö on taas riski väliaikaiseen avanteeseen, JEAH!!

Lähete lähti ns. suht' kiireellisenä eli leikkaus pitäisi olla kolmen kuukauden sisällä, muuta PITÄISI ei takoita että ON. Mä olen ihan tyytis, jos aika edes tulee kolmen kuukauden sisään...

Aika hurjaltahan tuo tuntuu, että kohta ei ole enää vehkeitä. Toisaalta niillä ei hevonkukkuakaan meikäläiselle ole virkaa, päinvastoin. Onhan tässä nyt muutama kuukausi aikaa valmistautua henkisesti.

Ensi kuussa on adoptio-info aika. Ainakin PeLa:lla on takoitus erottaa jyvät akanoista heti kättelyssä, kun info aikakin on keskellä viikkoa kello 14.00 . Onneksi sain työvuoron vaihdettua... Muuten olisi jäänyt infot käymättä...

Viime viikosta on selvitty takaisin jaloille, vaikka välillä ahdistaakin...

Kävin lääkärin jälkeen pyrähtämässä kaupungilla. Ostin mun Nomination koruun uuden palan, Pikku Myy:n. Pieni, pippurinen ja paha suustaan .

Tällaista tänne... Toivottavasti Sinulla on miellyttävä viikonloppu ja saat nauttia!

PUS.