Vai alkaako...

Sytostaatit alkaa ainakin, pelottaa niin pirusti. Pelottaa se fyysinen olotila... Miksi kukaan ei voi sanoa, että "joo, sä olet sitten toooosi väsynyt, mutta ei sulla pahoinvointia ole". Helpottaisi niin pirusti, kun tietäisi että välttyy pahaltaololta.

Onhan mulla noi pahoinvointilääkkeet. Viisi pilleriä maksoi 60€,  joten olisi syytä toimia . Eräs hoitaja kyllä sanoi ihan tosi hyvin, että "yritä muistaa, että ne on ne lääkkeet jotka tekee sut huonovointiseksi. Ei tässä tapauksessa sairaus".

Tukka leikattiin alkuviikosta lyhyeksi. On ehkä helpompaa, kun ne kutrit ei tipu tyynyliinalle. Peruukkia en ole vielä hakenut, nyt yritän metsästää myssyjä, pipoja ja huiveja. Ihana ystäväni tilasi mulle jo Ruttusen  www.kiertaakodesign.com/index.php

Sain myös maailman ihanimman yllätyksen postissa. Ylivuotiset rakkaat ihanaiset olivat lähettäneet mulle kortin ja suklaata. Kortissa oli myös pieni viesti jokaiselta. Siinähän ne hanat taas aukesivat... Joten kiitos: Henzu, HelOuna, Mugi, Vp, Luna, Ode, Vera, Mellu, Nellie ja Niina. Ette arvaakkaan miten paljon iloa tuo pieni muistaminen tuotti .

Sain katetrin eilen pois... Jotain hyvää sentään tapahtuu. Nyt sitten harjoittelen pissaamista. Voitteko kuvitella, että sellainenkin taito saattaa kadota. Ihan kuulkaa piti melkein kakku tuoda pöytään eilen, kun sain sairaalassa ekan kerran pissattua. Siinä me sitten hoitsun ja lääkärin kanssa taputettiin pieniä, karvaisia käsiämme ja hihkuttiin... HULLUA TOUHUA... Liikkuminen on kyllä niin paljon helpompaa ilman sitä käsilaukkua, että ihan kiva harjoitella pissaamistaitoja.

PUS.