Nyt se sitten lähti...

Siis tukka... Menin aamulla suihkuun ja kastelin hiukset. Ihmettelin siinä sitten, että kylläpäs nyt lähtee karvaa. Seuraavassa hetkessä tajusin, että no niin, nyt se sitten lähtee. Ja lähti, lähti meinaan tuppoina. Olisin kirjaimellisesti voinut nyppiä tukan pois. Kuivasin  loput hiukset varovasti ja astelin kodinhoitohuoneen puolelle, kaivoin parturikoneen esiin ja ajelin pään. Siinä se tillitti mua lattialla, siis se tukka. En olisi voinut kuvitellakaan, että se oikeasti "tippuu" päästä. Ja jotenkin olin kokoajan kuvitellut, että se lähtisi heti hoidon jälkeen ja vasta ehkä toisen tai kolmannen hoidon jälkeen. No nyt se on sitten poissa, samoin kun on karvat pois alakerrastakin... Nekin meinaan tippui samalla kertaa. Tuli sitten tästä akasta kerralla posliini, kummastakin päästä. Kulmakarvat ja ripset on vielä päässä, katsotaan kuinka kauan...  Niin ja tänään on peruukin sovitus...

Vointi on ollut ihan hyvä viime viikon puolesta välistä asti. Väsy painaa, kun yöunet menee ihan vituralleen. Nukahdan kyllä ihan hyvin illalla, mutta sitten herään parin kolmen tunnin päästä ja saatan valvoa monta tuntia. Aamusta otan sitten vähän takaisin... Joka päivä jaksaa vähän enemmän ja ruokakin maistuu normaalisti. Pitää vaan muistaa syödä vähän väliä, jos nälkä pääsee yllättämään niin tulee huono olo.

Ja sain taas ihanan yllätyksen Ihanaisilta!! Kymmenen vaaleanpunaista ruusua Mä olen ihan hämilläni tästä muistamisesta... Ihanaa, ihanaa ja ihanaa, mutta kun mä en ole tottunut tällaisiin... Oon niin otettu, että järkkään teille jotkut syömingit sitten, kun olen parantunut!! KIITOS TEILLE!!! Ootte saanut mun mielen niin paljon paremmaksi .

Lapseton: Kiitos tuosta äänikirja vinkistä!! Ihan mahtava idea, eikä olisi tullut itselleni mieleenkään. Mies ostikin mulle heti kirjan ja siirsi sen Ipodiin. Olin vaan niin huonossa hapessa hospitaalissa, ettei kuuntelemisesta tullut mitään. Kun pääsin kotiin niin kuuntelin yksi päivä kirjaa kunnes tajusin, että kone soitti tiedostoja sekalaisessa järjestyksessä... Ihmettelinkin, että kylläpä on sekava juoni .

Henzu: Biggu:ssa käyty ja kaksi pipoa jo kotiutunutkin!! Kiitos vinkistä!! Ja kiitos temeistä...

Hellu: Kyllä elämä on niin paljon helpompaa ilman pissalaukkua! Ja kiitokset sinnekin temeistä...

Johanna: Kyllä se niin on, että jokaista pisaraa arvostaa nyt yllättävänkin paljon . Ja kiitos toivotuksista!

Ode: Mä kuuluin nyt sitten siihen porukkaan, joka voi elämääkin huonommin hoidossa... Tosin mun vointi oli varmaankin monen sattuman summa. kaksi valvottua päivää, nolla tuntia unta. Siihen päälle syömättömyys ja migreeni, EI HYVÄ yhdistelmä. Ja brassi tuli kertalaakista...

Green turtle: Kiitos

Rva. Makkonen: Mun on pitänyt soittaa sulle monena iltana... Aina muka tullut jotain muuta. Yritän tällä viikolla!! Kyllähän se nyt vaan on niin, että tällä kertaa vedetään oikein pohjamutien kautta. Ei tarvitse sitten jälkeenpäin jossitella . Nallepipo, mä en malta odottaa...

Vp: En sitten tosiaan kuulunut niihin harvoihin. Kiitokset kuitenkin temeistä!!

Endotar: Joo tosiaan, pieniä asioita osaa arvostaa, kun ne kerran menettää ja saa sitten takaisin! Onneksi on vielä saatu takaisin... Ja kiitos voimista!!

Vauvatilaus: Täytyypä tutustua noihin rannekkeisiin oikein ajan kanssa! Kiitos vinkistä!

Ninni: kiitos viestistäsi!! Antaa itsellle paljon toivoa ja kipinää, kun lukee muiden selvinneen "ehjänä".

Mugi: Kiitos Muru!!

Nyt nautiskelen oman terassin hiljaisuudesta ja lämmöstä (tosin tuo pujo hieman häiritsee oloa...).

Kiitos taas kerran teille kaikille!!! Annatte mulle niin paljon lisää voimaa!!

PUS.