Ystävämme punktio oli perjantaina.

Nyt alkaa sitten meidän jännäämisemme. Mä olen varmaan ihan hermoraunio tossa keskiviikon kieppeillä :). Odotus voi tosiaan kestää ensi vuoden alkupuolelle eli ei kannata pidätellä vielä henkeään.

Ajatukset tulevasta hoidosta on vielä aika kaukana konkretiasta. Ja mulla on jollain tavalla aika rauhallinen olo (vielä toistaiseksi). Ehkä mä kuitenkin lataan tuleviin soluihin enemmän luottoa, kuin omiini ja sillä tavalla voi pudotus olla kovempi... Omiin soluihin luotto oli mennyt jo ekan keskenmenon jälkeen.

Kiitokset kommenteista! On ihanaa huomata, että joku käy lukemassa välillä tätäkin matkaa. Ja Murut, mä käyn  välillä lukemassa teidän kuulumisia, silloin kun kone suostuu avaamaan sivut. Kirjottamaan en hitto vie pääse :(. Ihanaa, että teillä kaikilla on asiat siellä mallillaan :). Ja M, täällä mä olen suakin varten! Toivottavasti pääsette pian eteenpäin. Ja Pullianen, päivitystä teidän tilanteeseen odotellaan...

PUS.

Nyt alkaa taas positiiviset ajatukset voittamaan, mutta kyllä se pahamieli aina välillä nostaa päätään.