Se on kuulkaas sitten viisi päivää leikkaukseen, HUI!!!

Mua ei ahdista itse leikkaus, vaan se leikkauksen jälkeinen olotila, toipuminen ja kaikki muu. Vähän mua ahdistaa se epiduraalin laitto, mutta kai sitä on sitten jo niin pihalla ettei sekään kerkeä paljoa tuntumaan.

Piha on laitettu kuntoon ja J:tä tuossa varoittelin, että joutuu sitten kastelemaan kukkia ja olemaan pihavääpelinä. Lupasi tuo parhaansa yrittää :). On ollut niin ihanat ilmat, että olen vaan yrittänyt nauttia, kun en tiedä koska olen kunnossa istuskelemaan pihalla...

Ajatukset nyt vähän harhailee, eikä oikein mitään järkevää tunnu tulevan ulos päästä...

Sain peruutusajan tatuoijalle ja kuva tehtiin viime viikolla valmiiksi. Tuli hieno ja olen todella tyytyväinen :). Lisää tekisi mieli mennä ottamaan, mutta pitää vissiin odottaa ainakin syksyyn.

Viikonlopuksi lähdetään Stukholmaan isolla porukalla, joten saa ajatuksia hieman pois tulevasta...

En tiedä ehdinkö enää kirjoittelemaan ennen tiistaita, joten MURUT, pitäkään mulle peukkuja ja ilmoittelen itsestäni kunhan kotiudun...

PUS.