Martta 4 viikkoa

|
6 kommenttia
|
Forever ja Amway23.03.2012 - 19:14 / Kategoriat: Elämää..., Luonnonkosmetiikka
Vuoden alussa vaihdoin Dr.Hauschka ihonhoitotuotteet, Forever tuoteperheeseen. Forever tuoteperhe pohjautuu AloeVeran parantavaan vaikutukseen. AloeVera uudistaa kehoa, ulkoisesti ja sisäisesti nautittuna Aloitin samalla juomaan Foreverin AloeVera nectaria, joka tasapainottaa kehon omaa ph arvoa ja rauhoittaa vatsaa. Ihonhoitotuotteet tuntuvat todella hyviltä ja ovat riittoisia. ![]() Näiden tuotteiden lisäksi kokoelmani on kasvanut kasvojen kuorintavoiteella, syväpuhdistavalla kasvonaamiolla, sekä silmän ympärysvoiteella. Vasemmalla kuvassa on Amway tuoteperheen huuli- ja silmämeikin poistoaine, joka on tuote mitä en enää koskaan vaihda toiseen!! Tuote poistaa vedenkestävän meikin, mutta myös 38c ripsarin. Forever (kuten myös Amway) tuotteita myydään ilmeisesti vain suoramyyntinä netistä, eli niitä ei marketeista löydy... https://www.foreverliving.com/marketing/Home.do?store=FIN&language=fi, http://www.amway.fi/ Itse olen huomannut ihon paranemisen ehkä huomattavimpana muutoksena. Joten suosittelen ainakin kokeilemaan, jos on mahdollisuus. Pus. MarttaSaanko esitellä: MARTTA ![]() Hän muuttaa meille Pääsiäisen jälkeen! Hän on nyt 3 viikkoa ja 1 päivän vanha! Hän on ihana! Hän varasti sydämemme heti! Pus!! Hau HauTaas on vierähtänyt ihan luvattoman pitkä aika edellisestä kirjoituksesta... Kertoo myöskin ehkä elämäni tämänhetkisestä "hurjasta" menosta Tämän viikon olen viettänyt talvilomalla, joka on onnistuneesti lomailtu kotosalla. J kun töissä on painanut, enkä yksin viitsi reissuun lähteä. Huomenna onneksi pääsen rinteeseen ystävän kera. J ei laskemista enää harrasta, vaan keskittyy murtsikkaan. Tänään onkin talven koetinkivi, kun mies hiihtää Finlandian (onhan tämä toki jo viides vai kuudes kerta). Minun lomailuni on siis keskittyni kotiin ja koiran metsästykseen, kyllä!! Olen päättänyt uhmata allergiaa ja ja ja ostaa hirrrrveeen ihanan koiran. Ja nyt ennekuin joku näppärä näsänääs sieltä kommentoi, että kuinka vastuutonta NIIN: 1. Olen etukäteen varmistanut koiralle vastuullisen ja rakastavan uuden kodin, jos kävisi niin huonosti, että joutuisimme siitä luopumaan. 2. Olen valinnut sellaisen rodun, mistä lähtee mahdollisimman vähän karvaa. 3. Olen hinkannut itseäni etukäteen ko. rotuun ja todennut, että oireita ei ilmene. Minullehan ei koskaan ole koirista tullut muuta kuin iho-oireita... Ja rotu olisi Cairnterrieri ![]() Kuva Tunturisuden kotisivuilta! Muutamaa Kenneliä olenkin jo lähestynyt, mutta niistä narttupennut oli jo alustavasti syntyvistä pentueista varattu. Onneksi meillä ei ole kamala kiire, mutta ihanaa olisi kuitenkin saada pentu vielä kevään aikana. Psykoterapiassa olen käynyt joka viikko ja hiljakseen aletaan pääsemään eteenpäin. Vielä en ole saanut siitä ihan kamalasti irti, johtuen ehkä omista defensseistäni. Hiljaa hyvä tulee, kai... Ensi kuussa olisi taas seuraava kontrolli ja tällä kertaa onkin jännät ajat edessä. On ilmennyt uusia oireita, jotka mitä luultavimmin ovat vain vaihdevuosioireita, mutta silti ikäviä. Väsymystä, migreeniä, unettomuutta ja hikoilua. Väsymys on ihan mahdotonta... Se ei ole masennusta tai mielialojen vaihtelusta johtuvaa, vaan ihan fyysistä! Osa väsymyksestä selittyy huonosti nukutuilla öillä, mutta saatan olla todella väsynyt vaikka olisin nukkunutkin. Mitäpäs muuta... Eipä tässä taas sen kummempia! PUS. Täällä taas...Jaahas... Se olis taas vierähtänyt tovi viime kirjoituksesta. Joulu oli ja meni ja pääsi tuo vuosikin vaihtumaan jo välissä. Kontrolli oli muutama viikko sitten ja kaikki oli edelleen hyvin. Markkeri pysynyt 16 ja vatsasta otettu nestenäyte puhdas. Kontrollikäynnillä pyysin kauniisti sieltä itkun seasta, että pääsisin vielä varmuudeksi TT-kuviin. Nekin tulivat puhtaina, ei merkkiä sairauden etenemisestä!! Eli taas saadaan huokaista kolmeksi kuukaudeksi. Psykoterapiassa olen käynyt muutaman kerran. Niillä käynneillä ei olla oikeastaan puhuttu muusta kuin kontrollien pintaan tuomista tunteista jne. Huomenna alkaa sitten käynnit kerran viikossa ja se oikea PSYKOTERAPIA, HUI!! Vähän jänskättää jo etukäteen, että mitä sieltä oikeastaan pintaan nouseekaan. Torstaina alkaa taas kyntiiläkutsuilu. Nyt on ollut muutama viikko lomaa ja on tehnyt kyllä ihan hyvää. Sitten onkin neljät kutsut heti peräkkäin, pääsee taas työn touhuun. Flunssan pentelekin on riivannut jo muutaman viikon ja voimat on olleet aika vähissä. Sekin hikkupiljaa alkaa antaa periksi ja voimat palailee... Saisi tulla jo pakkaset ja lumi pysyäkseen!! Pus. Luvatut07.11.2011 - 20:53 / Kategoriat: Elämää...
Tässä on vihdoin ja viimein lupaamani kuva uudesta vihkisormuksesta. Näyttää aika mitäänsanomattomalta, kun tuo taottu pinta ei näy kunnolla... Mutta minä pidän ja se kai on se pääasia :).
Ja tässä on Ebba :) PUS. TerapiaaNiinhän siinä taas kävi, että kun meinaa viettää seesteistä ja tapahtumatonta elämää niin jollakin on sanansa sanottavana. Eli ystävämme Kela muisti minua VIHDOINKIN kuntoutustukipäätöksellä. Psykoterapia on kuntoutusmuoto ja vuodeksi eteenpäin Kela korvaa 37€ käynniltä. Maksettavaa jää siis n. 50€ itselle, mutta ei voi mitn. Ensimmäinen istunto on marraskuun puolessa välissä ja odotan jo innolla Ostaa päräytin myös auton! Huomenna menen hakemaan Ebban kotiin ja sitten saatte kuvan näytille. Hän on musta Micra, eli Kassu saa pikkusiskon. Ette päässeetkään minusta niin helpolla eroon! Saas nähdä millainen terapiablogi tästä seuraavaksi kehkeytyy... PUS.
Tauko15.10.2011 - 09:47 / Kategoriat: Elämää...
Olen päättänyt vetäytyä tauolle. Tai siis tällä hetkellä elämäni on (muka) niin kiireistä, että se pakottaa minut tauolle. Tuntuu typerälle kirjoittaa vain, koska niin blogiin kuuluu tehdä. Kynttiläkutsut pitävät hyvin huolen siitä, että ei ole vapaa-ajan ongelmia. Elämässä on muutenkin meneillään tällainen "suvanto"vaihe. Odottelen edelleen päätöstä psykoterapian tuesta, eikä syöpäasioissakaan onneksi ole muuta kuin seurantaa. Palailen blogin pariin taas, kun on enemmän aikaa. PUS.
Auts ja AutsAika vaan menee eteenpäin, se ei lainkaan odottele!! Miksi ei?? Blogsu parka riutuu sekin syyspimennossa. Suurimmat syyt tämän hetkisiin kiireisiin löytyvät Peijaksen keuhko-osastolta (ei enää onneksi Jorvin teholta) sekä kakkos työstä (vaikka ihanaa onkin!). Isä siis joutui keuhkokuumeineen melkein kaksi viikkoa sitten ensin Jorviin teho-hoitoon, ja nyt parannellaan lopputautia Peijaksessa. Nyt oli hänen vuoronsa pelästyttää, Perskeles. Onneksi kaikki alkaa olla jo takana päin! PartyLitet ovat myös pitäneet tätä naista kiireisenä, mikä on tietysti hyvä juttu. Tulevalla viikolla kolmet kutsut, hulinaa siis taas tiedossa. Kontrollikin meni ja tulokset olivat jälleen kerran PUHTAAT!! Ca markkeri oli edelleen 16 ja keuhkokuvat puhtaat. Halusivat vielä ottaa solunäytteen kohdunpoiston aiheuttamasta arvesta ja tuloksia vielä odotellaan. Taas(kin) tuo pelätty päivä tuli niin äkkiä, etten edes kerinnyt pelkäämään (paljoa). Ahdistus meinasi ainoastaan iskeä odotellessa verikokeeseen TUNNIN verran... Olinpahan tänään viihtymässä Kepperwaara kutsuilla. Kippoja ja kuppeja, kynttilöiden vastapainoksi. Sitä mitä olin ajatellut ostaa ei kuulemma ole ikinä ollutkaan olemassa. Ainoastaan juhlavuoden tuotteena 20 vuotta sitten Eilen aamulla olin elämäni ensimmäisellä kahvakuula tunnilla. Ilmoittauduin aikuisopiston kurssille ja hauskaa oli. Nyt on joka paikka kipeänä ja kivat mustelmat käsivarsissa. Ranteista varoiteltiin, mutta mä onnistuin saamaan ne käsivarsiin. Ei niin kovin suuri yllätys. Nyt yritän saada itseni työkuntoiseksi jalkoinen ja käsineni. Se on jalkahauteen aika! Pus.
Tunnustus11.09.2011 - 10:22 / Kategoriat: Tunnustus
Ihanaiselta Rva.Makkoselta saatiin tunnustus, KIITOKSET SUURET!! Rouvan kanssa olemme taivaltaneet vuodesta 2004 ja kaikessa ihanuudessaan ja kamaluudessaan, päivääkään en vaihtaisi! Olet korvaamaton tuki ja keskustelukumppani!
Tunnustukseen kuuluu, että pitää paljastaa itsestään kolme asiaa;
Lempiväri, lempiruoka, sekä paikka jossa haluaisi käydä.
1. Lempivärejä on vain muutama. Musta ja harmaa ovat vakiot. Lisäksi tällä hetkellä poltettu oranssi ja sinapin keltainen.
2. Lempiruokaa on jauhelihakastike ja perunamuussi, äidin ja isän tekemänä.
3. Paikka jossa haluaisin käydä on New York. Haaveissa jo moooonta vuotta ja joskus se vielä toteutuu!
Asiaan kuuluu myös jakaa tunnustus eteenpäin.
Minulta tunnustus lähtee Johannalle (Vaiston varassa)! Ja mä en siis todellakaan osaa laittaa tätä sillä lailla hienosti... Että nimestä pääsisi suoraan Johannan blogiin
.Johannalla on ihanan positiivisenrealistinen maaimankuva ja tunnen, että olemme aika samanlaisia. Vaikka emme koskaan ole tavanneet...
Pus.
|
Kirjoittaja
Puhetta ja pulinaa päälaelleen keikahtaneesta elämästämme. Huumoria ja naurua, kiukkua ja itkupotkuraivareita. Siitä koostuu meidän arkemme. Syöpä, tuo kaikkien ihmisten painajainen ilmoitti olemassa olostaan kesäkuussa 2010. Olen hieman yli kolmekymppinen nuori nainen. Naimisissa olen, joten mukana taivaltaa mieheni. Endometrioosi diagnosoitu 2000, Adenomyoosi diagnosoitu 2010. Lapsettomuushoitoja vuodesta 2005. Hoidot lopetettu tuloksettomina 02/2010. Radikaalileikkaus 05/2010. Diagnoosit vaihtuivat kertaheitolla, kun radikaalin yhteydessä 4.6.2010 todettiin syöpä. Adenosarkooma on tämän hetkinen diagnoosi ja sytostaatit alkavat 21.6.2010. Terveen paperit sain ulos 10.9.2010!! Sähköpostia saa laittaa osoitteeseen: helmivuodatus(at)gmail.com
Kategoriat
Muita Ihania Seurattavia
|